Vellun punavihreä kupla Onko punaisen vastaväri vihreä?

Tuleeko palkalla tulla toimeen?

Jollain tavalla oikeutettuna näkökantana on esille tuotu idea, jossa ihmisen ei edes tule toimeen tulla omalla työllään, vaan yhteiskunnan tulisi tasata tilit, jotta kaikilla olisi oikeus ihmisarvoiseen elämään. Ihmiskunnan historiassa työtunnin tuottavuus ei koskaan aikaisemmin ole ollut lähelläkään sitä mitä se tällä hetkellä on. Silti automatisaation mukanaan tuomat hyödyt halutaan tarkoituksella hävittää ja käyttää niitä savuverhona suorittavan työväenluokan alasajoon.

Automatisaation ja sen mukana tuoman tuottavuuden kasvun voidaan ajatella johtavan vain kahteen erilaiseen lopputulokseen; Joko tuloerot kasvavat rähähdysmäisesti, tai sitten tulokset jaetaan yhteiseksi hyväksi.

Loogisesti ajateltuna kasvava tuotanto olisi ihmiskunnan kannalta hyvä asia. Kuitenkin kun ajatellaan sitä pientä joukkoa, joka tuota kasvua tuottaa, on näkökanta erilainen. Julkinen puhe käy mitä enenemässä määrin juuri siihen suuntaan, että tuotannontekijät ovat kustannuseriä joista tulisi päästä eroon, keinolla millä hyvänsä. Aina unohtuu se asia, että tuotannontekijä on myös kuluttaja ja ilman kuluttajia ei ole myöskään kysyntää.

Nyt tuottavuuden koko ajan kasvaessa ja samaan aikaan työttömyyden lisääntyessä, on tullut esiin kysymys työn tasaisesta jakautumisesta. Kun tuottavuus on korkeampi kuin koskaan, tuleeko ihmisten tehdä se 8 tuntia päivässä töitä, vai riittäisikö vaikka 5? Mitä tällaisesta työstä tulisi maksaa?

Useammalta taholta on tuotu esiin oma perustulomalli, joita käyttämällä nykyisestä murroksesta saatettaisiin päästä yli ilman suurempia yhteiskunnallisia ongelmia. Perustulomalli siinä kuin mikä tahansa muukaan sosiaalinen tukiverkko on vain ja ainoastaan tekijänsä näköinen. Luonnollisesti kokoomuslaiset haluavat sen avulla luoda halpatyömarkkinoita, kun taas esimerkiksi vasemmistoliitto haluaisi mahdollisimman tasa-arvoisen ja suvaitsevaisen järjestelmän. Itse perustulomallihan olisi vain tapa järjestää vähimmäistoimeentulo, mallin luonnollisesti riippuen toteuttavista osapuolista.

Tuottavuuden kasvaessa jatkuvasti, tulisi entistä suuremman osan yhteiskunnasta pyöriä palveluiden varassa. Kun pääoma tuotetaan pienemmissä yksiköissä, mutta suurempina kokonaisuuksina, tulee sen jakamiseen käyttää kansalaisten välillä palveluliiketoimintaa. Näin ollen suurin osa lisäarvosta lopulta tuotetaan yhteiskunnan sisällä palvelutuotantona. Tämä vaatisi puolestaan pääoman suurempaa jakamista, eli verotusasteen reilua nostamista.

No miten tällainen sitten olisi mahdollista?

Poliittinen tahto tuntuu olevan jopa liikuttavan yhdenmukaista jonkinlaisen perustulomallin muodostamiselle. Kokoomuslaiset hekumoivat yhteiskunnan maksavalla palkanosalla, kun taas vasemmisto kaipailee yhteiskuntaluokasta riippumatonta yhdenvertaisuutta ja oikeutta perusturvaan. Ainoa ongelma tuntuu olevan rahoitus. Perustulomallissa olisi kyllä ideana kiistattomia synergiahyötyjä. Byrokratian väheneminen merkitsisi suoraan pienempiä kustannuksia ja kannustinloukkujen poistuessa työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Perustulon pitäisi kuitenkin olla kansainvälisestikin vertailun kestävä minimitulo, jotta siitä olisi minkäänlaista hyötyä, eikä lisätukia tarvittaisi. Tällöin päästäisiin oikeasti tilanteeseen jossa synergiahyödyt olisivat kannattavat. Järjestelmä olisi kuitenkin kallis ja rahoitus olisi valtion huolena.

Valtion kassan tulovirta koostuu veroista. Palkansaajien keskimääräinen veroprosentti on 28%, yhteisövero 20% ja pääomavero 30-34%.  Ongelmia syntyy mm. yritysten tukimuodoista. Suoria yritystukia maksetaan miljardikaupalla ja epäsuoria näiden lisäksi. Kansalaisten asumista, työntekoa ja työmatkoja tuetaan niin ikään miljardeilla, jotta palkkakustannuksia pystyttäisiin näiltä osin laskemaan. Nämä kaikki vaikuttavat suoraan palkan hintaan.

Palkansaaja maksaa aina tuloistaan veroa. Näin ollen palkansaaja maksaa itse suuren osan yhteiskunnallisista kuluistaan, jota työllistäminen tuottaa. Suurista työllistävistä yrityksistä taasen monet maksavat miljardikaupalla konsernimaksuina emoyhtiölle veroparatiisiin, jolloin suomalainen työntekijä osallistuu näidenkin karkeloiden rahoittamiseen. Yhteisövero on suomessa teollisuusmaiden halvimmasta päästä, josta vielä pystytään kiertämään suurin osa porsaanreikien avulla. Näin ollen yritysten osuus kokonaisveroista on lopulta hyvin pieni. Pääomaveroihin puolestaan on niin paljon tehty helpotuksia ja porsaanreikiä, todella suuri pääoma maksaa pääomatuloistaan vain joitain prosentteja.

Perustulo olisi loistava tapa tasata oikeasti tuloeroja ja ehkäistä absoluuttista köyhyyttä. Tähän tarvittaisiin kuitenkin poliittista tahtoa, sekä lisäarvoajattelun uudistamista. Mikäli jatkuvasti pienemmälle osajoukolle jakaantuvan tuotannontulon jakamista yhteiseksi hyväksi ei hyväksytä, tulee se olemaan nykyisen kaltaisen yhteiskunnan loppu. Mikäli ei ole kysyntää, on tarjontakin turhaa. Pitäiskö aloittaa vaikka todellisesta työn- ja pääoman progressiivisesta verotuksesta ja verovuotojen tilkitsemisestä, jotta voisimme rahoittaa oikeasti paremman ja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

"Näin ollen yritysten osuus kokonaisveroista on lopulta hyvin pieni. Pääomaveroihin puolestaan on niin paljon tehty helpotuksia ja porsaanreikiä, että esimerkiksi Antti Herlin maksoi pääomatuloistansa 2,9% veroa vuonna 2014."

Yritysten osuus kokonaisverotuksesta on valtava, sillä suurin osa verokertymästä perustuu tuotantoon. Yhteisövero on toki kv. Vertailussa melko matala mutta tuotannon verotus ei.

Herlin maksoi saamastaan pääomatulosta normaalin pääomatuloveron. Hänen yhtiönsä saamat osingot eivät ole hänen osinkojaan, hän ei voi tehdä niillä mitään. 'Porsaanreikiä' käytetään tässä siksi että hän halusi lahjoittaa puolet osingoista Koneen säätiölle suomalaisen tieteen ja kulttuurin tukemiseksi säilyttäen kuitenkin osakkeiden tuoman äänivallan koneessa. Etsi joku muu taho vihapuheesi levittämistä varten.

Kerro toki lisää tuosta konsernimaksuveronkierrostasi? Verohallinnon yritysveroyksikön ylijohtaja Sanna Alamäki on kanssasi eri mieltä.

”Voi todella sanoa, että suomalaiset yritykset ovat tunnollisia veronmaksajia, siis käytännössä erittäin veromyönteisiä. Olemme harmistuneina seuranneet keskustelua (verovälttelystä). Yksittäisiä yrityksiä on usein täysin syyttä suotta arvosteltu. (…) Emme ole suuressa määrin törmänneet varsinaisesti aggressiiviseen verosuunnitteluun.”

Tuloerojen tasaamisen pitää perustua työn lisäämiseen alhaisemmissa tulodesiileissä, ei rahan jakamiseen vastikkeetta ylhäältä. Ensimmäinen tapa lisää hyvinvointia, jälkimmäinen ei. Päin vastoin, jos kuilu työttömyyden ja työllisyyden välillä kapenee liikaa, yhä useampi valitsee työttömyyden ja kokonaishyvinvointi laskee.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Yritykset ovat verojen kerääjiä, ei niiden maksajia. Lopullinen maksaja on kuluttaja, joka tavaroita ostaa ja palveluita käyttää. Tavaroiden ja palveluiden hintoihin on yrityksen pakko sisällyttää kaikki tuotantoon liittyvät kulut ja vielä niin, että lopputulemaksi jää jotain eli liikevoittoa itsellekin. Yritys, joka ei toimi voitollisesti, on pikavauhtia entinen yritys.

Mitä taas kansalaispalkkaan tai perustuloon tulee, kannatan sitä heti sen jälkeen, kun keksitään avoin rahahana, josta jaettava ei lopu. Perusongelma on siinä, että jonkun pitää parustulokin maksaa. Luontaisin maksajaryhmä ovat ne kansalaiset, jotka maksavat veroja enemmän kuin yhteiskunnalta tukea saavat.

Mitä korkeampi on perustulo, sen rajumpia ovat niin sanotusti paremmin pärjäävien verot. Jos perustulo rajataan 500 euron pintaan, ei sen maksaminen nykyverotusta juurikaan nosta, mutta 1000 euroa on jo ylivoimainen lasku. Miettikääpä näitä ennen kuin haikailette hyvältä kuulostavan ilmaisen rahan perään.

Pekka Pylkkönen

Rahan arvo syntyy tuotannosta. Samalla tavalla sen kuluttajan ostovoima syntyy jonkun muun tuotannosta. Kuluttajalla ei ole ostovoimaa ilman tuotantoa joka tehdään pääasiassa yrityksissä. Verojen kohdalla tilanne on myös sama; verotetaan tuotantoa ja tuotettua arvonlisää. Kuka sen arvonlisän tuottaa jota ylipäätään voidaan verottaa?

Käyttäjän VelluRanta kuva
Vellu Ranta Vastaus kommenttiin #3

Tarkoituksena oli pohtia siis tämän murrostilan jälkeistä tilaa. Kun automatisaatio on saatu valjastettua paremmin käyttöön, tulee perushyödykkeiden tuotanto tehostumaan entisestään. Näin ollen siirtyminen palveluyhteiskuntaan on väistämättä edessä, mikäli halutaan yleensäkään tuottaa lisäarvoa nykyisellä tavalla. Tämä puolestaan vaatii sitten sen tehokkaan perustuotannon verotuksen nostamista, tai arvon jakamista muilla tavoin.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

Palvelutalouden ongelma on nimenomaan verotus. Tunti tunnista logiikka toimii palveluissa kohtuullisen hyvin, sen sijaan tunti vartista ei.

En näe niin kauas tulevaisuuteen että tietäisin mikä työn tarve on jatkossa. Todennäköisesti se on korkea vielä todella pitkään. Suomi toki on jo materiaalisesti Vauras mutta globaalisti valtavat massat ovat vasta nousseet ja nousemassa kuluttavaan keskiluokkaan. Teollisuudelle on tarvetta enemmän kuin koskaan ja kone tarvitsee aina myös ihmisiä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #3

"Rahan arvo syntyy tuotannosta." Tämä ei enää pidä paikkaansa. Nykyjärjestelmässä, jossa pankit luovat rahaa tyhjästä lainakantaansa lisäämällä, raha ja sen arvo ovat irtautuneet tuotannosta. Nykyinen raha- ja finanssimailma ovat johdannaisilla pelaamista. Käytännössä menossa on kaikkien aikojen pyramidihuijaus, jolla ei ole mitään tekoa reaalimailman tuotantotoiminnan kanssa.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Raha voidaan luoda pankeissa mutta rahan arvo syntyy tuotannosta. Rahan luomisella ei ole mitään virkaa ilman tuotantoa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #12

Johdannaisten avulla ja kautta kasvatetulla velkavuorella on se merkitys, että kaikelle velalle haetaan vähintäänkin korkotuotoa. Kun tuotannosta irtautunut pääoma, jota on kaikkein eniten, ei itsessään tuota mitään, siitä seuraa, että tuotto haetaan perimmältään reaalisesta tuotannosta. Juuri siksi korot ovat alhaalla, kun velkavuorta kasvattamalla alkuperäiselle velkapääomalla voidaan saada jopa kymmenkertainen tuotto eli näennäinen yhden prosentin korko rasittaa reaalitaloutta jopa 10 prosentin verran.

Sitten vielä ihmetellään, miksi mikään ei kannata ja kauppa takkuaa. Pelastusta haetaan palkkojen alennuksista, joka syö ostovoimaa ja edellen heikentää reallitalouden toimintamahdollisuuksia.

Aivan ensiksi pitäisi lailla säätää johdannaiskauppa pelitoiminnaksi ja erottaa se pankkitoiminasta. Sen lisäksi johdannaispelaamiselle pitää saatää vähintään 30 prosentin vero liikevaihdosta laskettuna. Pelatkoon yksityisesti ne, joilla rahkeet riittävät, mutta älkööt heitä mitenkään miltään taholta autettako.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Meillä on jo tällä hetkellä käytännössä perustulo, joka on 775-891 euroa kuukaudessa, asuinkunnan kalleusluokitukseen perustuen. Sitä vain kutsutaan nimillä "toimeentulotuen perusosa" ja "yleinen asumistuki".

Heinonen voisi myös kertoa paljonko yhteiskunnalle koituu kustannuksia, jos keskituloiselle palkansaajalle maksetaan X euroa perustuloa, ja häneltä verotetaan X euroa nykyistä enemmän kuukaudessa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #4

Perustulon saajaa, jolla ei muita tuloja ole, ei pidä verottaa lainkaan. Verot lankeavat niille, joiden tulot ylittävät perustulon. Yhteiskunnan kustannukset rajautuvat siihen, miten paljon perustulo sitoo henkilökuntaa järjestelmän pyörittämiseen. Loppu on tulottomien ja yli perustulon tuloa saavien välistä tulojen tasausta. Ei sitä yhteiskunta maksa, vaan ne ihmiset, joilla on tuloja niin paljon, että kuuluvat verotettavien joukkoon.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #9

"Yhteiskunnan kustannukset rajautuvat siihen, miten paljon perustulo sitoo henkilökuntaa järjestelmän pyörittämiseen."

Jos nyt unohdetaan sellainen pikkuseikka, että se verotettavien joukko maksaa myös ne "yhteiskunnan" kustannukset.

Meillä on jo toimiva järjestelmä, verojärjestelmä. Voisin kuvitella ettei vaadi kummoistakaan koodinpätkää muuttaa järjestelmä sellaiseksi, että se toimii vaikka kuukausitasolla. Muita tuloja "liian vähän" -> maksaa perustuloa. Muita tuloja "riittävästi"-> pidättää veroja.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #11

Tuo juuri on perustulon tai kansalaispalkan idea. Ongelmallisinta on määrittää perustulo tasolle, jolla sen saajat tulevat toimeen, mutta jonka veroja maksavat kansalaiset pystyvät maksamaan. Se on mitä suurimmassa määrin tulonjakokysymys.

Käyttäjän VelluRanta kuva
Vellu Ranta

Olet oikeassa. Muokkasin kirjoitustani ja poistin viittaukset yksityisiin henkilöihin, koska ne eivät edistäneet itse asian, eli tulevan teknologian murroksen pohdintaa.

Pekka Pylkkönen

Tärkein kysymys pitäisi olla se että kuinka alimpien tulodesiilien henkilöt saadaan aktiivisemmin mukaan tuottamaan hyvinvointia. Ihmisten väliset tuottavuuserot ovat niin valtavat että tulonsiirtoja tähän tarvitaan väistämättä. Onko se vastaus siihen sitten perustulo, sitä tuskin tietää kukaan. Tähän mennessä perustulokokeilut ovat lievästi laskeneet työn määrää, ja se on äärimmäisen huono suunta. Toki perustulolla on ollut myös positiivisia vaikutuksia, mutta tulonjakoon sillä voi olla vaikea vaikuttaa järkevästi mikäli työn määrä tosiaan vähenee.

Perustulo sinänsä ei tietenkään voi olla väline tasata tuloja esimerkiksi Suomessa. Se edellyttäisi niin korkeaa perustuloa että vahingot taloudelle olisivat valtavat. Sen sijaan perustulon käyttö täydentämään matalan tuottavuuden töiden palkkoja voisi olla hyväkin asia. Kokonaistuotantoa voisi saada ylös ja pienituloisten tuloja korkeammaksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Näitä tyhjiä väittelyjä niukkuuden jakamisesta tullaan käymään niin pitkään kuin roikutaan yhteisvaluutassa. Työllisyyden ja verotulojen lisääminen on ainoa keino saada perusturvaa ilman velkaantumista ja se ei onnistu euron pakkopaidassa.

Toimituksen poiminnat